Messujen vaikutus paikallistalouksiin vahvassa kasvussa – talousvaikutukset nousseet yli 30 prosenttia

Vuonna 2024 messut tuottavat messupaikkakunnille arviolta 429 miljoonan euron talousvaikutuksen – kasvua on lähes 32 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, jolloin vastaava vaikutus oli 324 miljoonaa euroa. Kasvu osoittaa, että tapahtumien vetovoima sekä niiden vaikutus elinkeinoelämään, matkailuun ja palveluihin ovat vahvistuneet entisestään.

Suurin osa taloudellisista vaikutuksista kohdistuu palvelualoille:

  • Kahvila- ja ravintolapalveluiden osuus on noin 110 miljoonaa euroa,
  • Hotelli- ja majoituspalveluiden noin 80 miljoonaa euroa,
  • Joukkoliikenteeseen, kuten juna- ja bussilippuihin, kuluu 31 miljoonaa euroa,
  • Kestokulutustavarakauppaan arvioidaan suuntautuvan 27 miljoonaa euroa,
  • ja muita tuloja muodostuu yhteensä noin 181 miljoonan euron edestä.

Vuonna 2024 messujen arvioidaan työllistävän suoraan tai välillisesti 5 830 henkilötyövuoroa, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 4 400 henkilötyövuoroa. Tämä tarkoittaa noin 32 % kasvua myös työllisyysvaikutuksissa.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Tuomas Räsänen pitää lukuja merkkinä siitä, että messut ovat yhä tärkeämpi osa suomalaista elinkeinoelämää ja aluekehitystä:

Nämä luvut puhuvat puolestaan – messut eivät ole vain ammattilaisten kokoontumisia, vaan ne synnyttävät valtavan määrän taloudellista aktivisuutta ja työllisyyttä paikallistasolla. Erityisesti ravintola- ja majoitusala hyötyvät tapahtumien ympärille rakentuvasta vilkkaudesta. On hienoa nähdä, että suunta on selkeästi nousujohteinen ja messujen rooli osana alueellista elinvoimaa ymmärretään yhä laajemmin.”

Räsäsen mukaan messujen vaikutus ulottuu myös pidemmälle tulevaisuuteen – ne tukevat yritysten kasvua, verkostoitumista ja uusien innovaatioiden leviämistä. Samalla ne tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden oppia, inspiroitua ja tehdä harkittuja hankintoja paikan päällä.

Messut muodostavat myös merkittävän osan koko tapahtumateollisuutta. Ne tuottavat huomattavan osuuden tapahtuma-alan kokonaisvaikutuksista ja toimivat tärkeänä moottorina alan elinvoimalle ja kasvulle.

Talous- ja työllisyysvaikutusten kasvu kertoo tapahtuma-alan kehityksestä. Samalla se osoittaa, että ihmiset arvostavat yhä enemmän fyysisiä kohtaamisia ja elämyksiä digitaalisuuden rinnalla.

Tilaa uutiskirjeemme

    Kotiin ja asumiseen halutaan panostaa keväisin

    Rakentaja 2025-tapahtumat järjestettiin tänä vuonna Oulun Ouluhallissa 11.-13.4. sekä Rovaniemen Lappi Areenalla 26.-27.4. Tapahtumissa nähtiin satoja rakentamisen, remontoinnin ja asumisen asiantuntijoita sekä tuhansia kodista ja asumisesta kiinnostuneita messuvieraita.

    Rakentaja 2025 Oulu -tapahtumassa vieraili kolmen messupäivän aikana 7 937 vierailijaa ja näytteilleasettajina nähtiin yli 170 yritystä. Messuohjelmassa kuultiin lukuisia ammattilaispuheenvuoroja, joista isointa kiinnostusta messuvieraiden keskuudessa herättivät TV:stä tuttu juontaja Ellen Jokikunnas, pihasuunnittelija Laura Moilanen sekä remppakaksikko Ella Kanninen ja Jasmiini Lappalainen.

    Rovaniemen Lappi Areenalla messuviikonloppu keräsi yhteensä 2 836 rakentamisen, remontoinnin ja asumisen ammattilaista ja harrastajaa. Asiantuntijapalveluja sekä muita tuotteita tapahtumassa tarjosi lähes 70 näytteilleasettajaa.

    #rakentaja2025 #sinunkodillesi

    Kurkkaa Oulun messufiilikset kuvakokoelmasta:

    Ella Kanninen

    kuvat: Roosa-Maria Kauppila

    Messufiiliksiä Rovaniemeltä

    kuvat: Joonas Alatarvas

    Tilaa uutiskirjeemme

      Messut kuuluvat kulttuuriedun piiriin – on aika päivittää lainsäädäntö

      Messu- ja tapahtuma-ala on tärkeä osa suomalaista elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa. Messut eivät ole vain kaupallisia tapahtumia, vaan ne tarjoavat kulttuuri- ja vapaa-ajan elämyksiä aivan kuten museot, teatterit ja konsertit, jotka kuuluvat veroporkkanalla tuetun kulttuuriedun piiriin. On epäoikeudenmukaista, ettei messukäyntejä tällä hetkellä hyväksytä verovapaan kulttuuriedun piiriin.

      Ei ole perusteltua, että monet Suomen suurimmista messuista, esimerkiksi Suomen Kädentaidot, Habitare ja I love me -messut rajataan kulttuuriedun ulkopuolelle. Esimerkiksi Suomen Kädentaidot Tampereella tarjoaa tuhansille kävijöille mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja osallistua työpajoihin. Myös Habitaressa ja I love me -messuilla on tarjolla työpajoja, luento-ohjelmaa sekä kirjailija- ja taiteilijahaastatteluita. Nämä tapahtumat eivät ole vain kauppapaikkoja, vaan ne edistävät kulttuuria ja osaamisen kehittämistä samalla tavalla kuin taidemuseot ja teatterit.

      Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry ja Tapahtumateollisuus ry vaativat muutosta tilanteeseen

      • Messujen kulttuurinen ja koulutuksellinen arvo on kiistaton, ja on lainsäätäjältä outo ja epäoikeudenmukainen linjanveto, etteivät messutapahtumat kuulu kulttuuriedun piiriin.
      • Kilpailuneutraliteetin ja elinkeinon edistämisen näkökulmasta verovapauden tulisi koskea myös messuja, kun se jo kattaa muita kaupallisia kulttuuripalveluita.
      • Kulttuuriedun laajentaminen messuihin kasvattaisi osallistujamääriä ja tukisi tapahtuma-alaa sekä paikallistaloutta.
      • Messutapahtumat ruokkivat ihmisten kohtaamisia ja vahvistavat taloudellista toimeliaisuutta paljon tapahtuma-alaa laajemmin.
      • Aihetta on pidetty esillä jo kymmenen vuoden ajan, on aika siirtyä puheista tekoihin.

      Messut ovat jo vuosikymmenien ajan tarjonneet kävijöille ainutlaatuisia kulttuuri-, koulutus- ja elämyssisältöjä, mutta ne on edelleen rajattu kulttuurisetelin ulkopuolelle ilman kestävää perustelua. Nyt on aika päivittää lainsäädäntö vastaamaan todellisuutta ja varmistaa, että messut saavat saman aseman kuin muutkin tapahtumat. Työ tämän muutoksen eteen on jatkunut jo kymmenen vuotta, ja nyt on aika viedä se maaliin”, sanoo puheenjohtaja Tuomas Räsänen Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:stä.

      Mitä muutos vaatii?

      Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry ja Tapahtumateollisuus ry vaativat, että kulttuuriedun käyttöalaa laajennetaan niin, että etu käy myös messutapahtumiin. Tämä tarkoittaisi muutosta tuloverolain 69. pykälään, jolloin työnantajan tarjoamalla kulttuurisetelillä voisi jatkossa hankkia myös messulippuja.

      ”Samalla, kun korjataan tämä messutapahtumia koskeva valuvika, on edun tasoa nostettava roimasti. Edun enimmäismäärä on ollut yli 16 vuoden ajan samalla 400 euron tasolla. Pelkkä inflaatiokorjaus tarkoittaisi, että etua tulisi nostaa yli 200 eurolla ja jos halutaan kompensoida arvonlisäveron korotuksen vaikutus toimialaan, tulisi edun verotonta enimmäismäärää nostaa vielä enemmän. Kyse on kuitenkin työnantajien eikä veronmaksajien rahasta”, Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman sanoo.

      Tilaa uutiskirjeemme